Kouluvuosi
alkoi entisöinnin parissa. Kyseisen kurssin aikana me tulemme
valitsemaan projektin, jossa kunnostamme vanhan kalusteen uuteen uskoon.
Ennen projektiin ryhtymistä oli opettajamme kuitenkin kehittänyt meille
harjoituksen, jonka parissa pääsimme uudistamaan vanhoja tuoleja.
Varsinainen tuolileikki ;). Valitettavasti tuoleja ei riittänyt kaikille
entisöitäväksi joten jotain oli keksittävä. Minulla sattui olemaan
varastossa tuoleja jotka ovat odottaneet kunnostusta jo pidemmän aikaa.
Harjoituksen vaatimus oli kunnostaa yksi tuoli.. Mitä teki siis tämä
ainainen "ylisuoriutuja"? Raahasi koululle yhden sijasta neljä pirteän
keltaista pinnatuolia. Olin päättänyt ottaa tämän vuoden vähän
rauhallisemmin ja tehdä töitä vain vaaditun määrän ilman ylimääräisiä
haasteita. No se päätös piti tasan sekunnin.. Eli minulla oli käsissäni
neljä kosteudesta vaurioitunutta, elämää nähneitä pinnatuoleja. Aikaa
kunnostukselle max. viikko. Kuinka sitten kävikään?
Aloitin operaation maalinpoistolla. Mainittakoon tässä kohtaa että poistaminen ei ole tarpeen jos vanha maalipinta on jokseenkin ehyt. Kevyt hionta ja päällemaalaus riittäisi. Mutta tässä tapauksessa kun tuoleissa oli havaittavissa kosteusvaurioita pohjassa (LUE: hometta), koin viisaammaksi poistaa maalit ja hioa pintoja aina puuhun asti. Tuolit oli maalattu sen verta tymäkällä maalilla että poistaminen tuntui lähinnä siltä kuin arpoja olisi raaputellut. Ilman voittoja, kuinkas muutenkaan.. Maalinpoiston osoittautuessa haasteellistakin haasteellisemmaksi, oli sanomattakin selvää etten saisi kaikkia neljää tuolia tehtyä annetussa määräajassa joten päätin keskittyä vain yhteen tuoliin. Ehtisin kyllä loput tehdä myöhemmin. Siirryin hiontavaiheeseen jo alkutekijöissä. Hioin tuolin kauttaaltaan koneen avulla ja viimeistelin vaikeimmat kohdat käsikäyttöisesti hiomapaperilla. Tuota koneen käyttöä pitänee vielä treenailla koska välillä tuntui että nuo pyöreät pinnat eivät kohta enää olisi pyöreitä jos jatkaisin. Maalinpoistovaiheeseen meni kaikkinensa noin 8 tuntia yhden tuolin kanssa joten helppo nakki tämä ei todellakaan ollut.
Seuraavaksi alkoi tuolin ns. peruskorjaaminen mikä tarkoitti tässä tapauksessa lähinnä liitoskohtien liimailua. Varsin helppoa ja nopeaa. Liima kuivui sen verta äkkiä että pääsin levittelemään tartuntapohjamaalin alta aikayksikön. Opettaja kiikutti meille rautakaupasta Teknoksen Futura Aqua 3 tartuntapohjamaalipurkin josta ainakaan itselläni ei aiempaa käyttökokemusta ollut. Litku näytti lähinnä värittömältä maalilta joka levitettiin pensselin kera. Myöhemmässä vaiheessa oli todettava että tämä tavara ei ehkä ollut sitä parasta mahdollista entisöintiä ajatellen mutta näillä eväillä nyt mentiin. Maalin kuivuttua pinta jälleen kerran hiottiin hennolla otteella.
Siitä päästiinkin sitten maalauspuuhiin. Alunperin olin suunnitellut jättäväni tuolit sellaiseksi kuin olivatkin eli pirteän keltaisiksi mutta päätinkin edetä neutraalimmalla linjalla ja tehdä tuoleista valkoisia. Mitään värikoodia en tähän kohtaan ollut miettinyt joten käytin sitä mitä oli saatavilla eli perusvalkoista puolikiiltävää Teknoksen Futura Aqua 40 kalustemaalia. Ensimmäisen maalauskerran jälkeen tilanne näytti lähinnä katastrofilta. Maali ei tasoittunut lähes lainkaan ja raitoja oli enemmän kuin seepralla. Mutta ei pidä lannistua! Otin jälleen hiomapaperin käteen ja kävin pinnat uudelleen läpi hentoakin hennommalla otteella. Tämän jälkeen maalasin tuolin vielä uudelleen.
Ja kas näin, parempi joskaan ei täydellinen. Pensselin jäljet on edelleen havaittavissa eikä maalausjälki ole parasta mahdollista. Pinnatuolin maalaaminen ei ole mikään iisein homma. Istuinosaa lukuunottamatta lähes kaikki kohdat ovat pyöreitä jonka johdosta maalin valumia tulee väkisinkin. Jatkuvaa tasoittamista siis vaatii jos haluaa siistiä jälkeä. Aika hyvin kuitenkin mielestäni suoriuduin tästä harjoituksesta ja tämä yksilö kelpaa vallan mainiosti kotiamme koristamaan. Ja hei, minullahan on vielä kolme tuolia jäljellä joten on mahdollista että harjoitus tekee mestarin. Tai sitten ei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti