Midsummer Bastu

Edellisellä kerralla jäätiin siihen että kerroin teille meidän muuttaneen keskeneräiseen taloon. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä että asumme täällä kipsilevypinojen, roikkuvien johtojen ja betonilattian äärellä. Nyt siis päästään käsiksi niihin minulle tärkeisiin juttuihin kuten pintamateriaaleihin ja sisustamiseen. Sen sijaan että laittaisin kasan kuvia koko huushollista, esittelen teille meidän kotia huone kerrallaan. Huom! Siis ne valmiit.. Huah.

Ajankohta huomioon ottaen on minusta luonnollista aloittaa meidän saunasta ja pesutiloista. Sauna on meillä ollut sellainen ikuisuusprojekti jonka teossa emme ole hötkyilleet. Tämän vuoden toukokuun lopulla teimme kuitenkin päätöksen että täksi juhannukseksi se on saatava valmiiksi, juhannuksena on päästävä saunaan! Ja tuo päätös piti. Juhlapyhät meni siis aika pitkälle hikoillessa. Minun piti tämä postaus tehdä jo pari päivää sitten mutta katsoin mielekkäämmäksi nauttia aikaansaannoksesta kuin olisin kirjoittanut siitä. Ja tämän postauksen lopussa ymmärrätte varmaan miksi :).

Mitä Puolen hehtaarin kukkulan sisustamiseen ja valittuihin materiaaleihin tulee niin allekirjoittanut on ottanut niistä päävastuun. Toki muiden mielipiteitä huomioidaan mutta aika kovapäisesti meikä on ajatuksensa ja ideansa vienyt läpi. Saunaan valikoitui laudemalli muutaman vuoden takaisilta Tampereen asuntomessuilta jossa näin Tuntu- riippulauteet ensimmäisen kerran. Tulevat kanssakylpijät eivät alkuunsa näille lämmenneet koska nuo olivat jotain aivan muuta mihin oli totuttu. Mutta sain idean lopulta myytyä ja siitä se ajatus sitten lähti.

Yllä olevat kuvat ovat tuolta sisärakentamisen alkuvaiheilta. Kuten näette, tilat eivät ole mitään päätä huimaavia. Valitsimme näihin pintamateriaaleja, joiden sävyt ovat vaaleita ja luonnonläheisiä. Niiden avulla saatiin edes hitunen valoisuutta ja tilan tuntua tähän vielä ahtaalta näyttävään tilaan. Olisin halunnut tänne kovasti Tulikiven kivilaattoja/mosaiikkia mutta budjetti ei antanut myöten. Eräs rautakaupassa töissä oleva ystäväni kuitenkin mainitsi huokeammasta vaihtoehdosta joka ei hävinnyt lainkaan laadultaan Tulikivelle. 

Majakiveltä löytyi laaja valikoima erilaisia kivituotteita, joista mekin löysimme mieluisat. Kuvissa Majakiven Haiku ja Tyyni. Sekä Majakiven tuotteet että tilan muut laatat tilattiin RTV:stä. Suihkutilan seinät laatoitettiin muutamaa kivivauhtiraitaa lukuunottamatta perus mattavalkoisella 25x40 laatalla, lattia taasen Luoto 10x10 harmaalla laatalla. Laatoituksessa saimme apua eräältä tuttavaltamme.

Saunaan haimme Tunto-lauteita lukuunottamatta kaikki materiaalit Puukeskuksesta (nykyinen Stark). Mieluisimmaksi puulajiksi valikoitui haapa sen vaaleuden vuoksi. Halusin saunasta harmaan joten materiaalit otettiin käsittelemättominä. Tämähän tietenkin tarkoitti myös armotonta hionta- ja vahausurakkaa joka aika pitkälle lankesi minun harteille. Samaista haapaa käytimme myös suihkutilassa mm. katossa ja listoissa joten ne piti käsitellä myöskin. Arvoin sävyjä pitkään mutta testailujen jälkeen päädyin käyttämään Tikkurilan valmiina saatavaa valkoista ja harmaata Supi saunavahaa. Virallisia sisustus- tai rakennekuvia meillä ei ollut mitä pintaratkaisuihin tulee vaan tila ja sen rakenteet muodostuivat minun ja Iso-O:n ideoista ja näistä allekirjoittaneen paperille piirtämistä töherryksistä. Voitte vain kuvitella miten haastavaa oli välillä ymmärtää mitä toinen meinasi :D.

 

 

 

Halusin upotetun kiukaan joten alalaude tehtiin sen mukaan. Emme epähuomiossa alkuvaiheessa tehneet tarpeeksi vankkoja tukia lauteelle seinään joten teimme lauteelle jalat rakennetta tukemaan. Kiukaan suhteen meillä ei juurikaan vaatimuksia ollut ja varmaan loppukädessä se ratkaisevin tekijä oli ulkonäkö. Helon Rocher vaikutti toiminnallisuudeltaan ja ulkonäöltään juuri passeliksi meidän saunaan. Kiukaan integroimisen jälkeen alkoi saunan rakennuksessa loppusuora häämöttää..

Juhannuksena siis päästiin kuin päästiinkin saunaan. Ja saunan rakennuksen ohella myös suihkutilan viimeistelyt saatiin vietyä kunnialla loppuun. Saunan rakennus oli yllättävän työlästä ja haastavaa meille kokemattomille amatööripuusepille. Mutta silti sanoisin että kyllä tuolla vaan kelpaa istuskella ja rentoutua. Löylyt ovat lepposat, lauteet pehmosat ja mieli lepää. Jopa laaduntarkkailijamme Capu vaikutti lopputulokseen tyytyväiseltä :). All Hail to Iso-O and I!